Nimistöntutkimuksessa henkilönnimiä kutsutaan kulttuurisiksi universaaleiksi: henkilönnimiä käytetään kaikissa maailman tunnetuissa kulttuureissa. On siis selvää, miksi nimet merkitsevät meille niin paljon. Ne ovat keskeinen osa identiteettiämme, kulttuuriamme ja kieltämme.
Kanadassa asuu runsaasti suomalaisia ja suomalaistaustaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että suomenkieliset nimet ovat yleisessä käytössä. Monelle suomalaisilla nimillä on erityinen merkitys, sillä ne muistuttavat omasta suvusta ja suomalaisista juurista.
Kielitieteen opiskelijana suomen kieli ja erityisesti suomenkieliset nimet ovat minulle lähellä sydäntä. Kiinnostukseni Kanadan suomenkielisiin nimiin heräsi, kun työskentelin kevään 2024 opetusharjoittelijana ja tutkimusavustajana Toronton yliopiston suomen kielen opetuksen parissa.
Harjoittelu- ja graduohjaajani professori Anu Muhosen kanssa pääsin tutustumaan Toronton suomalaisväestöön monissa erilaisissa tapahtumissa, ja pääsin näkemään, kuinka suuressa arvossa suomen kieltä ja suomalaisia nimiä pidetään.
Maisterintutkielmani aihe hahmottui kevään 2024 aikana. Päätin tutkia Kanadassa käytettäviä suomenkielisiä henkilönnimiä ja perusteita, joilla niitä oli valittu. Tutkimus kohdistui lisäksi monikieliseen nimeämiseen, nimenmuutoksiin ja nimien merkityksellisyyteen.
Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeen avulla, jota levitettiin kanadansuomalaisten Facebook-ryhmissä sekä Kanadan Sanomissa. Vastauksia kertyi yhteensä 66 ja erilaisia nimiä peräti 431.
Nimenmuutokset
Tutkimustuloksista yksi kiinnostavin liittyi nimenmuutoksiin. Kyselyssä kolmasosa vastaajista kertoi, että heidän sukunimensä oli muuttunut Kanadaan muuton jälkeen. Noin puolet heistä oli muuttanut suomenkielisen sukunimensä mennessään naimisiin, mutta nimiä oli muutettu myös muista syistä.
Yhtenä pääsyynä oli nimien ääntäminen ja kirjoitusasu: englannin- ja ranskankielisessä ympäristössä monet suomenkieliset sukunimet voivat osoittautua hankaliksi monimutkaisten rakenteiden tai äänteiden vuoksi. Monista sukunimistä oli jouduttu esimerkiksi jättämään pois ä- ja ö-kirjaimia ja muuttamaan ne kanadalaisessa kirjoitusjärjestelmässä tutummiksi kirjaimiksi a ja o.
Joitain pitkiä nimiä oli myös lyhennetty. Jos nimi esimerkiksi koostui yhdyssanasta, oli toinen osa voitu jättää nimestä pois. Vastaajat kertoivat, että muutoksia nimissä oli voinut tapahtua myös useissa sukupolvissa. Erityisesti 1900-luvun aikaan siirtolaisina Kanadaan muuttaneisiin suomalaisiin kohdistui painetta muuttaa oma nimi ympäristöön sopivammaksi, jotta työn saaminen sujuisi helpommin.
Nimenantoperusteet
Tutkielma kohdistui lisäksi nimenantoperusteisiin eli perusteisiin, joita nimien antamiseen käytetään. Sekä vastaajien että heidän lastensa nimissä tärkeimpiä nimenantoperusteita olivat nimien suomalaisuus ja nimien löytyminen suvusta.
Lasten nimeämisessä oli mietitty tämän lisäksi nimien helppokäyttöisyyttä ja toimivuutta useilla kielillä. Lasten nimien yhteydessä vastaajat kertoivat pohtineensa erityisesti sitä, millaiset nimet sopisivat käyttöön sekä Suomessa että Kanadassa.
”Tärkeimpänä lasten etunimien nimenantoperusteena on selkeästi suvun mukaan nimeäminen, joka valittiin nimenantoperusteeksi yhteensä 40 kertaa. Suvun mukaan nimeäminen kattaa lähes 20 % lasten nimien kohdalla valituista nimenantoperusteista.”
Monet olivat antaneet lapsilleen esimerkiksi yhden suomenkielisen ja yhden englannin- tai ranskankielisen nimen, tai valinneet sellaisia nimiä, jotka toimivat monikielisissä ympäristöissä.
Nimen merkitys
Tutkimustulosten perusteella suomenkielisillä nimillä on Kanadassa asuville suomalaisille erityinen merkitys. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mitä heidän oma nimensä ja suomenkieliset nimet heille merkitsevät.
Monelle suomenkieliset nimet merkitsivät suomalaisia juuria ja perimää, sukua ja perhettä sekä nimen yhteyttä omaan identiteettiin ja suomalaisuuteen. Suomalaisten nimien tuttuus ja tunnistettavuus voi lisätä myös yhteisöllisyyden tunnetta – monista on mukava tunnistaa suomalaisia nimiä ja keskustella niiden alkuperistä.
Vastauksissa tuli esiin myös suomenkielisten nimien kauneus ja ainutlaatuisuus, mutta toisaalta se, että nimien ääntäminen ja kirjoitusasu saattavat välillä tuottaa vaikeuksia englannin- ja ranskankielisissä ympäristöissä.
Useiden vastaajien mielestä suomenkielisten nimien käyttö toimii yhtenä tapana vaalia omaa kieltä ja kulttuuria. Nimillä on vahva yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin, ja monelle ne tuovatkin yhteyden omiin sukujuuriin.
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että monet antavat Kanadassa syntyneille lapsilleen suomenkielisiä nimiä, jotta lapset saisivat sitä kautta erityisen yhteyden Suomeen.
Tutkielman pääsee lukemaan kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta osoitteessa https://jyx.jyu.fi/jyx/ etsimällä sitä nimellä Suomenkieliset henkilönnimet ja nimenantoperusteet Kanadassa.
Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille, samoin kuin maisterintutkielman ohjaajilleni, professori Anu Muhoselle ja yliopistonlehtori Vesa Jarvalle sekä seminaariohjaajalleni, professori Sari Sulkuselle.
Artikkelin ja tutkielman kirjoittaja Nea Vaahtera on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kesällä 2025 ja toimi opetusharjoittelijana ja tutkimusassistenttina Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opintojen parissa keväällä 2024. Tällä hetkellä hän opiskelee kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.
Kuinka retro oma etunimesi on?
Tee nostalgiamatka Ylen nimikoneella
