Suomi-Seura ja eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmä kokosivat 3. joulukuuta yhteen laajan joukon asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan ulkosuomalaisia koskevista ajankohtaisista uudistuksista. Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettyä tilaisuutta seurattiin aktiivisesti myös Kanadasta käsin etänä – ja syystä, sillä monet suunnitteilla olevista muutoksista koskevat erityisesti Euroopan ulkopuolella asuvia suomalaisia.
Tilaisuuden avasi ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, ja Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri piti alustuspuheenvuoron. Keskustelussa korostettiin, että ulkosuomalaiset ovat osa Suomen tarinaa ja tulevaisuutta. Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla ja heistä noin 260 000 on yhä äänioikeutettuja. Tavoitteena on varmistaa, että ne yhteydet, jotka yhdistävät maailmalla asuvia suomalaisia kotimaahan, eivät katkea pitkien välimatkojen, teknisten esteiden tai hallinnollisten ratkaisujen vuoksi.
Digitaalinen identiteettilompakko helpottaa asiointia
Kanadan suomalaisille yksi merkittävimmistä uudistuksista on EU:n digitaalinen identiteettilompakko, jonka on määrä tulla käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä. Digitaalinen identiteettilompakko tarjoaa uuden tavan vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen pankkitunnusten rinnalle. Tämä on tärkeä parannus etenkin niille, joilla ei ole suomalaisia pankkitunnuksia tai jotka ovat kohdanneet ongelmia vahvan tunnistautumisen kanssa Kanadasta käsin. EU:n digitaalinen lompakko on tarkoitettu vahvaa tunnistautumista vaativaan asiointiin nimen omaan EU:n alueella. Digilompakon kehittämistyö on vielä kesken, mutta tavoitteena on, että Suomen kansalaiset, joilla on tiedot väestötietojärjestelmässä, voivat käyttää digilompakkoa EU-alueella tapahtuvaan asiointiin huolimatta siitä, missä he asuvat.
Kymmenvuotinen passi vähentää asiointitarvetta
Passiuudistusta valmistellaan parhaillaan, ja tavoitteena on, että 10 vuoden passi tulisi voimaan vuoden 2027 alussa. Kanadan pitkien välimatkojen ja rajattujen asiointipisteiden vuoksi pidempi passin voimassaoloaika helpottaa monen arkea konkreettisesti ja vähentää passin uusimisesta aiheutuvia kustannuksia.
Pankkipalveluja pyritään parantamaan
Useat ulkosuomalaiset ovat viime vuosina kokeneet vaikeuksia asioidessaan suomalaisissa pankeissa: tilejä on suljettu, uusia tilejä ei ole voinut avata ilman suomalaista osoitetta ja vahva tunnistautuminen on ollut hankalaa ulkomailta. Valtiovarainministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi ja esityksen odotetaan valmistuvan alkuvuodesta 2026.
Kirjeäänestystä kehitetään
Kirjeäänestystä pidetään tärkeänä mahdollisuutena niille, joille äänestyspaikalle matkustaminen ei ole realistista. Kanadassa etäisyydet ovat suuria, ja siksi kirjeäänestyksen käytännön toimivuuden parantaminen koetaan keskeiseksi osaksi demokratian toteutumista ulkosuomalaisten keskuudessa.
Paluumuuttoa pyritään sujuvoittamaan
Paluumuuton esteitä halutaan purkaa helpottamalla viranomaisasiointia, tunnustamalla ulkomailla suoritettuja tutkintoja joustavammin ja huomioimalla koko perheen tarpeet muuton yhteydessä. Englanninkielinen lukiokoulutus käynnistyy Suomessa useilla paikkakunnilla syksyllä 2026, mikä voi helpottaa erityisesti Kanadasta palaavien nuorten sopeutumista. Järjestämislupa on toistaiseksi Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Porissa ja Tampereella. Lupa mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisen heille, joiden kielitaito ei riitä kokeiden suorittamiseksi suomeksi tai ruotsiksi. Tutkinnossa suoritetaan tällöin suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe.
Suomi-koulujen ja etäopetuksen jatkuvuus tärkeää
Kanadassa toimii aktiivinen Suomi-kouluverkosto, ja tilaisuudessa korostettiin Suomi-koulujen, Etäkoulu Kulkurin ja Distansskolan Nomadin merkitystä ulkosuomalaislasten suomen kielen ja kulttuurin säilyttäjinä. Riittävä rahoitus on keskeinen edellytys toiminnan jatkuvuudelle.
- joulukuuta ministeri Sarkomaa tiedotti LinkedIn-tilillään, että eduskunta on myöntänyt Suomi-kouluille 300 000 euroa lisämäärärahaa vuodelle 2026 ja 250 000 euron lisämäärärahasta Etäkoulu Kulkurille.
Eläkkeisiin liittyvät muutokset puhuttivat
Ulkosuomalaisten keskuudessa huolta on herättänyt Suomen kansaneläkkeen maksamisen päättyminen ulkomaille. Kanadan ja Suomen välillä on kuitenkin edelleen voimassa sosiaaliturvasopimus, joka mahdollistaa monien eläkkeiden maksamisen Kanadassa asuville. Keskusteluissa korostettiin tarvetta varmistaa, ettei kukaan joudu muuttamaan vastentahtoisesti takaisin Suomeen etuusmuutosten vuoksi.
Ulkosuomalaisille suunnattu kysely
Tilaisuuden lopussa Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen esitteli käynnissä ollutta ulkosuomalaiskyselyä, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ulkomailla asuvien suomalaisten elämäntilanteesta, hyvinvoinnista ja yhteyksistä Suomeen. Kysely sulkeutui 14. joulukuuta. Sen vastauksia hyödynnetään uuden ulkosuomalaisstrategian valmistelussa.
