Satoja vuosia vanha reisiluu asetetaan kuvantamislaitteeseen. Näytölle piirtyy tarkka kolmiulotteinen kuva, joka paljastaa yksityiskohtia, joita paljas silmä ei näe. Tohtori Juho-Antti Junno tarkastelee kuvaa rauhallisesti arkeologin ja bioarkeologin silmin. Luut kertovat elämästä, sairauksista, vammoista, joskus jopa kuolinsyystä.
Junno toimii dosenttina Oulun yliopiston arkeologian oppiaineessa ja hän on väitellyt tohtoriksi arkeologian alalta. Hänen erikoisosaamistaan on luuston tutkimus. Hän yhdistää työssään perinteisen arkeologian ja modernin lääketieteellisen kuvantamisen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi satoja vuosia vanhaa reisiluuta voidaan tutkia tietokonetomografialla samaan tapaan kuin sairaalassa tutkitaan potilasta.
Laajempaa huomiota Junno on saanut oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista, joissa on selvitetty ampumavammojen syntyä 3D-kuvantamisen avulla. Yksi tunnetuimmista tutkimuksista käsitteli Ruotsin kuninkaan kuolemaa uudelleen: artikkelissa The death of King Charles XII of Sweden revisited tarkasteltiin, millainen ammus surmasi hallitsijan ja mistä suunnasta laukaus tuli. Historiallinen arvoitus avattiin uudelleen nykyaikaisen teknologian avulla.
Tänä keväänä Junno työskentelee kuitenkin kaukana Oulusta. Hän toimii vierailevana professorina Lakeheadin yliopiston Chair in Finnish Studies -professuurissa Thunder Bayssa.
Vuonna 1996 perustettu professuuri viettää 30-vuotisjuhlavuottaan
Chair in Finnish Studies -professuuriin palkataan vuosittain suomalainen tutkija opettamaan ja tekemään tutkimusta yhden tai kahden lukukauden ajaksi. Professorin päätehtävä on opetus, mutta lisäksi häneltä edellytetään tutkimusta, jonka toivotaan liittyvän Kanadaan tai Pohjois-Amerikkaan muuttaneisiin suomalaisiin. Professuurin kautta pidetään yllä kanadansuomalaisten yhteyksiä Suomeen ja suomalaisuuteen.
Uuden professorin valitsee kahdeksanhenkinen komitea, jossa on edustajia Lakeheadin yliopistosta, kanadansuomalaisten seurasta sekä paikallisesta suomalaisyhteisöstä. Professuurin tieteenalaa ei ole rajattu, kunhan se linkittyy jollakin tavoin yliopiston tiedekuntiin. Vuosien varrella monet professorit ovat edustaneet historiatieteitä, ja tutkimusaiheet ovat usein käsitelleet siirtolaisuutta ja suomalaisuutta osana kanadalaista yhteiskuntaa.
Thunder Bay on väkilukuun suhteutettuna Kanadan suurin suomalaiskeskus. Alueella asuu noin 13 000 suomalaissiirtolaista tai heidän jälkeläistään, eli yli kymmenesosa asukkaista on suomalaistaustaisia. Suurten järvien alue on historiallisesti ollut suomalaisten siirtolaisten suosittu kohde, mikä näkyy yhä alueen kulttuurissa ja paikannimissä.
Professuuria rahoittavat Thunder Bayn alueen suomalaisyhteisö ja suomalaiset organisaatiot. Varainkeruu käynnistyi jo vuonna 1988, ja yhteisön sitoutuminen näkyy edelleen vahvana.
Suomalaissiirtolaisten perintö tutkimuksen kohteena
Thunder Bayssa Junno opettaa kurssia suomalaisten alkuperästä ja tutkii, miten suomalaissiirtolaisten perinteet ja paikallinen maatalous- ja pyyntikulttuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa. Hän saapui kaupunkiin tammikuussa ja aikoo palata Ouluun huhtikuun lopussa. ”Tarkoituksena on Thunder Bayn alueen lisäksi käydä ainakin Torontossa ja sen lähiseudulla, Winnipegissä ja ehkä Vancouverissa”, Junno kertoo suunnitelmistaan matkustaa Kanadan sisällä.
Kanadansuomalaiset ovat ottaneet hänet lämpimästi vastaan. Maailmalla paljon matkustanut tutkija on työskennellyt muun muassa Australiassa ja Afrikassa, mutta Thunder Bayn suomalaisyhteisö on tehnyt erityisen vaikutuksen. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Junno kirjoittaa lehtijuttuja suosikkiaiheistaan, maanviljelyksestä ja metsästyksestä, Käytännön Maamies sekä Metsästys ja kalastus -lehtiin.
Luustotutkimus, siirtolaishistoria ja suomalaisjuuret kohtaavat nyt Kanadan talvessa. Siinä missä luut kertovat menneisyydestä, Thunder Bayssa eletään yhä vahvasti suomalaista perintöä – ja sitä tarinaa Junno pääsee tutkimaan aivan paikan päällä.
