Finnairilla ja Torontolla on pitkä yhteinen historia. Jo 60-luvulla suomalaislentoyhtiöllä oli toimisto Torontossa, ja tilauslennot yhdistivät suomalaisia vanhan ja uuden kotimaan välillä. 4. toukokuuta tähän historiaan kirjoitettiin jälleen uusi kappale.
Finnair juhlisti uuden kausiluonteisen suoran Toronto–Helsinki-reitin avautumista media-lounastilaisuudella Torontossa maanantaina 4. toukokuuta. Tilaisuus järjestettiin Suomen kunniakonsulin ja Miller Thomson LLP -yhtiön osakkaan Peter Auvisen toimistossa Toronton keskustassa. Kutsujina toimivat Suomen Kanadan-suurlähetystö ja Finnair.
Lounastilaisuus kokosi yhteen median sekä matkailualan edustajia. Paikalla olivat Suomen Kanadan-suurlähettiläs Hanna-Leena Korteniemi sekä Finnairin Pohjois-Amerikan aluejohtaja Javier Roig-Sanchez yhdessä Finnairin edustajien kanssa.
Sekä Korteniemi että Roig-Sanchez puhuivat tilaisuudessa ja korostivat uuden reitin merkitystä Suomen ja Kanadan välisten yhteyksien vahvistumisessa sekä matkailun kasvavissa mahdollisuuksissa.
Roig-Sanchez käsitteli puheessaan muun muassa Finnairin yli satavuotista historiaa ja selitti samalla yhtiön IATA-koodin AY taustan. Sanchez kertoi, että toisin kuin voisi luulla, FI on Icelandairin tunnus, ei Finnairin. Finnair perustettiin vuonna 1923 nimellä Aero O/Y, jonka peruja Aero Yhtiötä tarkoittava tunnus on.
Hän kertoi myös, että Finnair on ollut vuodesta 1983 joulupukin virallinen lentoyhtiö, viitaten Lappiin ja Rovaniemeen “oikean joulupukin kotipaikkana”, ja jonne Finnair lentää ympäri vuoden.
Roig-Sanchez sanoi, että Finnairin kotikenttä Helsinki tarjoaa Lapin matkailun lisäksi pienenä ja tehokkaana lentokenttänä sujuvat vaihtoyhteydet Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan sekä useisiin Itä- ja Kaakkois-Aasian kohteisiin sekä Intian New Delhiin Etelä-Aasiassa.
Sanchez vahvisti myös, että Toronto–Helsinki-reitti ei jää yhden kesän kokeiluksi, vaan lennot jatkuvat myös ensi kesänä ja alkavat jo huhtikuussa.
Korteniemi puolestaan viittasi Suomen kansainväliseen matkailumielikuvaan, jossa korostuvat luonto, hyvinvointi ja onnellisuus. Hän kuvasi, kuinka Suomi on viime vuosina noussut esiin erityisesti aitouden ja rauhallisen elämäntavan esimerkkimaana, ja miten suomalaiset ovat itsekin vähitellen omaksuneet ajatuksen maailman onnellisimmasta maasta. Hänen mukaansa Suomi ei pyri korostamaan itseään äänekkäästi, vaan tarjoaa jotakin erilaista: aitoutta, uskottavuutta ja rauhallista itsevarmuutta.
Korteniemi sanoi, että suorat lentoyhteydet edistävät kaupan, matkailun ja kulttuurivaihdon kasvua. Hänen mukaansa ne ovat merkittävä askel Suomen ja Kanadan välisten suhteiden vahvistumisessa. “Etäisyys ei määritä kumppanuuksia. Arvot määrittävät. Finnairin ensimmäinen lento Toronton ja Helsingin välillä edustaa vahvistuvaa yhteyttä Kanadan ja Suomen välillä – maiden ja ihmisten välillä, joilla on samankaltaiset arvot”, hän sanoi.
Varsinainen reitin avaus huomioitiin samana päivänä myös Toronton Pearsonin lentoasemalla, jossa ensimmäinen lento Helsingistä Torontoon otettiin vastaan perinteisin seremonioin. Kanadan Sanomille kerrottiin, että saapuva lento otettiin vastaan perinteisellä vesitervehdyksellä, jossa lentoaseman pelastusajoneuvot suihkuttavat koneen ylle vesikaaren sen rullatessa portille. Tämä on ilmailualalla perinteinen tapa juhlistaa uuden reitin avautumista.
Porttialueella järjestettiin myös lyhyt nauhankatkaisutilaisuus.
Osa median edustajista oli kutsuttu myös varsinaiselle ensimmäiselle paluulennolle Torontosta Helsinkiin. Kutsuvieraat matkustivat Finnairin uudella yhteydellä Suomeen, mikä tarjoaa suorat lennot kolme kertaa viikossa 29.8. asti. Edellisen kerran Finnair lensi reittiä niin sanottuna lomalentona vuonna 2015. Monet kanadansuomalaiset ovat odottaneet yhteyden paluuta kaikki nämä vuodet ja toivottavat matkustamismukavuutta tuovat suorat lennot tervetulleeksi, vaikka joutuvatkin sen todennäköisesti kukkarossa kärsimään.
