Suomen New Yorkin pääkonsuli, suurlähettiläs Jarmo Sareva vieraili tammikuussa Lake Worthissa Floridassa, jossa hän luovutti tunnustuksia pitkäaikaisesta työstä amerikansuomalaisen yhteisön hyväksi
Teksti: Liisa Qureshi
Kuvat: Mäkilän albumi
19. tammikuuta Suomi Talolla pidetyssä tilaisuudessa erityistä huomiota sai Lake Worthin pitkäaikainen kunniakonsuli Pekka ”Peter” Mäkilä, joka luovutti tehtävänsä seuraajalleen 25 vuoden palvelun jälkeen. Viime syksynä 80 vuotta täyttänyt Mäkilä vastaanotti tunnustukseksi pitkästä työstään Suomen presidentti Alexander Stubbin myöntämän Suomen Leijonan komentajamerkin. Se on hänen toinen suomalainen kunniamerkkinsä ja kuvastaa Mäkilän vuosikymmenten aikana tekemän työn merkitystä Suomen ja Pohjois-Amerikan välisten suhteiden vahvistamisessa.
Floridassa arvioidaan asuvan tai talvehtivan noin 25 000 suomalaista, joista monet ovat asettuneet Lake Worthin seudulle tai viettävät siellä talvikausia niin sanottuina “snowbirdeinä”. Mäkilä on vuosien ajan ollut tälle yhteisölle tuttu ja luotettu henkilö, joka on auttanut monenlaisissa konsuliasioissa, järjestänyt äänestyspaikkoja Suomen vaaleihin sekä edistänyt suomalaista kulttuuria, liiketoimintaa ja yhteisöelämää Floridassa. Hän on ollut aktiivisesti mukana muun muassa FinnFest USA:ssa, Finlandia Foundationissa sekä Floridaan perustamassaan Finnish American Chamber of Commercessa. Lisäksi hän oli keskeisessä roolissa presidentti Tarja Halosen vierailun järjestämisessä vuonna 2004 ja yksi Suomen 100-vuotisjuhlan järjestäjistä vuonna 2017.
Konsulityö ei ole vain juhlapuheita
Mäkilän kiitospuheesta kävi ilmi, että kunniakonsulin työ on paljon muutakin kuin juhlapuheita ja arvovaltaisia vieraita. Hän muisteli muun muassa ensimmäistä vierailuaan vankilassa, jonne hän meni tapaamaan nuorta suomalaista miestä. Ennen vierailua hänen piti lähettää vankilaan etukäteen passinsa, Yhdysvaltain ulkoministeriölle ilmoittamansa tiedot itsestään ja ajokorttinsa. Kunniakonsulille ovet kuitenkin aukesivat, vaikkei pastoria eikä edes vangin äitiä päästetty paikalle.
Mäkilä kuvaili kokemusta elävästi: ”Vankilaan päästyäni jouduin kulkemaan useiden peräkkäisten sulkeutuvien ovien läpi, mikä tuntui pelottavalta. Tapaamisessa rohkaisin suomalaista vankia ja neuvoin häntä painamaan mieleensä suomalaisen asianajajan puhelinnumeron, koska vankilasta pystyi vain soittamaan ulos.”
Mäkilän poistuessa kaikki ovet eivät heti auenneetkaan, mikä ehti jo huolestuttaa ensikertalaista vankilavierasta. Lopulta ovi kuitenkin avattiin ja vartijat kertoivat Mäkilälle leikillisesti halunneensa vain nähdä, kuinka peloissaan hän oli.
Koronapandemian hiljennettyä koko maailman kohtasi Mäkilä konsuliuransa kiireisimmät ajat. Puheessaan hän muisteli moninaisia vaiheita, ennen kuin Floridaan jumiin jääneet suomalaiset saatiin turvallisesti palaamaan kotimaahansa. Mäkilä kertoo saaneensa enimmillään 1 500 yhteydenottoa yhden vuoden aikana. Jos ne jaettaisiin tasaisesti, se tarkoittaisi vähintään neljä vuoden jokaisena päivänä. Mutta eihän se niin mene, avuntarve on suurin silloin kun lomakausi on parhaimmillaan.
Jos loma päättyy onnettomasti taskuvarkaiden tai muuten pitkäksi venyneen illan takia, auttaa turistilegendan mukaan suurlähetystö tai konsulaatti jopa maksamalla lennot takaisin kotiin. Mäkilä muistuttaa, että apua kyllä annetaan, mutta yleisestä luulosta poiketen niin sanottu konsulinkyyti ei ole ilmaista, vaan lasku seuraa perästä.
Suomalaiset paikallisuutisiin
Puheessaan Mäkilä muisteli myös uransa varhaisia kohokohtia, joiden ansiosta suomalaiset pääsivät paikallislehtien etusivuille ja uutisiin – kaikki myönteisen julkisuuden merkeissä.
Yksi mieleen jääneistä hetkistä oli kutsu silloisen Floridan kuvernöörin Jeb Bushin järjestämään kansainväliseen tilaisuuteen. Osallistujia pyydettiin tuomaan mukanaan jotakin omaa kulttuuriaan edustavaa, ja Mäkilä päätti tuoda paikallisen suomalaisen kansantanssiryhmän esiintymään perinneasuissaan. Esitys sai lämpimän vastaanoton ja tapahtuma päätyi sekä paikallisuutisiin että sanomalehden etusivulle. Kuvernöörin toimisto palkitsi tanssijat Floridan mitalilla, ja Mäkilää kiusoiteltiin hyväntahtoisesti siitä, että hän itse jäi ilman.
Sama ryhmä esiintyi myöhemmin myös South Palm Beachin kaupungin 50-vuotisjuhlassa. Tapahtuma sai jälleen näkyvyyttä paikallislehdissä. Kaupungin olivat aikoinaan perustaneet kaksi Massachusettsissa syntynyttä suomalaisjuurista Aksilan veljestä.
Mäkilä kertoi myös hankkeesta 1980-luvulta, jolloin joukko kuuluisia ja varakkaita suomalaisia oli mukana käynnistämässä West Palm Beachin City Placen alueen kehittämistä. Suomalaiset alkoivat ostaa rapistuneita taloja Metodistikirkon ympäristöstä alueelta, joka oli tuohon aikaan pahasti rappeutunut. Tarkoituksena oli uudistaa koko kaupunginosa, mutta Suomen pankkikriisi keskeytti hankkeen.
Mäkilä muisteli, että myöhemmin hänet ja pääkonsuli Osmo Lipponen kutsuttiin puhumaan Palm Beachin piirikunnan komissaarien eteen. Yksi komissaareista, Jeff Koons, kiitti heitä siitä, että suomalaiset olivat alun perin käynnistäneet kehityshankkeen, jonka paikalliset sittemmin saattoivat loppuun.
Kirja elämästä ja konsulityöstä
Mäkilä kertoi myös kirjahankkeesta. Tilaisuudessa paikalla ollut kirjailija Miika Aalto (aka Mike Wave) oli vieraillut hänen luonaan joitakin vuosia sitten ja kysynyt, oliko kukaan ehdottanut kirjan kirjoittamista hänen elämästään ja erityisesti kunniakonsulin työstä.
Vuonna 2020 julkaistiin kirja Amerikkalainen unelma, mikä kertoo sekä Mäkilän kokemuksista konsulaattityössä että hänen perheensä vaiheista siirtolaisina Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Aalto oli Floridassa esittelemässä ja myymässä kirjaa, sekä kertomassa, että Risto Siikarla, jota Mäkilä on käyttänyt aiemminkin virallisissa käännöstöissä, on avustanut kirjasta teikeillä olevan englanninkielisen version (American Dream) aikaansaamisessa.
Kunniakonsulin tehtävät
Neljännesvuosisadan aikana kunniakonsulin tehtävien luonne on muuttunut paljon. Kunniakonsuli voi edelleen kirjoittaa passinsa hukanneelle hätäpassin, mutta monet virallisluonteiset tehtävät hoidetaan nykyisin New Yorkin pääkonsulaatissa hyvin toimivien digiyhteyksien ansiosta.
Paikallaoloa vaativia tehtäviä ovat kuitenkin edelleen muun muassa henkilöllisyyden tunnistaminen, elossaolotodistukset ja muut asiakirjat. Kunniakonsuli ja konsulaatti järjestävät myös Suomen vaalien tilat ja henkilökunnan sekä isännöivät liikkuvaa passilaitetta sen saapuessa Floridaan.
Kunniakonsulaatin tehtävänä on täydentää Suomen edustustoverkkoa. Se valvoo suomalaisten etuja alueellaan, neuvoo hädässä olevia kansalaisia sekä edistää kaupallisia ja kulttuurisia suhteita. Tehtävä on sivutoiminen ja palkaton, eikä kunniakonsulilla ole viisumivaltuuksia.
Turusta maailmalle
Mäkilän pitkä ja kansainvälinen ura alkoi jo varhain. Turun Lyseon kasvatti lähti maailmalle 1960-luvun puolivälissä enonsa Niilo Alhon ja tämän puolison Helenin luokse Floridan Lantanaan, jossa hän kävi Lake Worth High Schoolin. Vierailu tutustutti hänet alueeseen ja amerikkalaiseen elämäntapaan. Myöhemmin Alhot viettivät viimeiset vuotensa Lake Worthin suomalaisessa lepokodissa, ja kaupungin suomalaishistoriasta muistuttaa yhä lähistöltä löytyvä katu nimeltä Alho Drive.
Palattuaan Suomeen Mäkilä opiskeli Turun Kauppaoppilaitoksessa ja valmistui merkonomiksi. Hyvä englannin kielen taito avasi hänelle työpaikan turkulaisessa pukutehtaassa Oratop Oy:ssä. Turussa hän tapasi myös tulevan vaimonsa Arjan. Pian esikoispojan syntymän jälkeen pariskunta suuntasi Atlantin taakse, tällä kertaa Kanadaan.
Kanadassa Mäkilä jatkoi opintojaan college-tasolla ja suuntautui vakuutusalalle, jonka työllisyysnäkymät vaikuttivat lupaavilta. Hän on työskennellyt vakuutus- ja kiinteistöalalla yli 50 vuoden ajan sekä Kanadassa että Floridassa.
Nyt lähes 60 vuotta naimisissa olleella pariskunnalla on neljä lasta, yhdeksän lastenlasta ja yhdeksän lastenlastenlasta.
”Tulimme Kanadaan kolmihenkisenä perheenä, nyt meitä on kymmenkertainen määrä”, Mäkilä kertoo.
Perheen neljästä lapsesta kolme nuorinta syntyi Kanadan Sault Ste. Mariessa. Yhteydet Kanadaan ovat yhä tiiviit, eikä vähiten Thunder Bayssa ja Calgaryssa asuvien lastenlasten ja lastenlastenlasten ansiosta.
Kanadassa Mäkilälle tulivat tutuiksi erityisesti suuret suomalaiskeskukset, joissa elettiin tuohon aikaan vilkasta siirtolaiselämää. Perhe asui Sault Ste. Mariessa peräti 20 vuotta, ja vuosina 1987–1989 Mäkilä toimi kaupungissa myös Suomen kunniakonsulina ennen siirtymistään vakuutusyhtiön markkinointipäälliköksi Thunder Bayhin. Thunder Bayssa vierähti noin kuusi vuotta. Kolmisen vuotta perhe asui myös Sudburyssa, josta Mäkilä kertoi matkustaneensa säännöllisesti Torontoon.
Mäkilä oli erittäin aktiivinen suomalaisyhteisöissä. Thunder Bayssa hän oli mukana muun muassa Suomen itsenäisyyden 75. juhlavuoden tapahtumien organisoimisessa sekä Lakehead yliopiston Chair in Finnish Studies -ohjelmaa rahoittavan Canadian Suomi Foundationin toiminnassa. Sudburyssa hän osallistui Suomalaisen Lepokotiyhdistyksen toimintaan johtokunnan jäsenenä sekä varainkeräyksessä.
Monien kanadansuomalaisten tavoin Peter ja Arja Mäkilä viettivät lomiaan Floridan Palm Beachin piirikunnassa. Näillä matkoilla syntyi ajatus oman vakuutustoimiston perustamisesta alueelle, jossa oli suuri ja aktiivinen suomalaisyhteisö. Allstate-vakuutustoimiston omistajana Mäkilä palveli samaa yhteisöä, joka oppi tuntemaan hänet myöhemmin vuosikymmenten ajan myös kunniakonsulina.
Uusi kunniakonsuli jatkaa työtä
Lake Worthin kunniakonsulin tehtävät siirtyivät tilaisuudessa Jaana Piiralle, joka on kokenut kiinteistöalan ammattilainen. Hän jatkaa työtä suomalaisten tukemiseksi sekä Suomen ja Floridan välisten yhteyksien vahvistamiseksi. Kunniakonsulaatti jatkaa toimintaansa nykyisessä toimipaikassaan Lake Avenuella Lake Worthissa.
Mäkilä itse suunnittelee nyt matkustavansa vaimonsa kanssa Euroopassa, Etelä-Amerikassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kesät hän aikoo viettää Suomen-kodissaan, Turun saaristossa sijaitsevassa Askaisissa. Hän aikoo myös jatkaa työskentelyä kiinteistönvälittäjänä Jaana Piiran Coastline Realty -yrityksessä sekä vakuutusalalla poikansa kanssa ja tietysti pysyä aktiivisesti mukana suomalaisyhteisön toiminnassa.
Mäkilä on yksi niistä miehistä, jotka allekirjoittavat empimättä englanninkielisestä ilmaisusta tehdyn suomalaissiirtolaisen suuhun sopivan sanonnan: ”Voit viedä miehen pois Suomesta, mutta et voi viedä Suomea pois miehestä.” Suomen kieli ja suomalaisuus ovat Mäkilälle vielä lähes 60:n maailmalla vietetyn vuoden jälkeenkin yhtä itsestään selvää kuin aurinko Floridalle.
