Suomalaiset luottavat edelleen saunomisen moninaisiin terveysvaikutuksiin. Vanha suomalainen sananlasku tietää, että jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Dalva Lamminmäki tutkii saunomisen hyvinvointivaikutusten perinteisiä ja muuttuvia merkityksiä sekä saunomista aineettomana kulttuuriperintönä. Lamminmäen tutkimuksen ytimessä on kysymys, mistä ajatus saunomisen kaikkivoipaisuudesta juontaa juurensa.
17.12.2020 tuhansia vuosia vanha suomalainen saunaperinne lisättiin ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomalainen saunakulttuuri ei ole kuitenkaan sidottu Suomen rajojen sisäpuolelle, vaan suomalaiset ovat maailmalle lähtiessään vieneet sen mukanaan. Kanadankin metsäkämpillä, niissä joissa työskenteli suomalaisia, oli takuulla sauna!
Joensuulainen Lamminmäki vietti touko–kesäkuun Kanadassa keräten lisää aineistoa tutkimukseensa sekä luennoimalla muun muassa Canadian Friends of Finland -yhdistysten järjestämillä luennoilla Vancouverissa, Ottawassa ja Torontossa.
Ensimmäinen sauna-aiheinen luento järjestettiin Sointulassa, Malcolm-saarella 4. toukokuuta. Sauna on pitkän historiansa aikana taipunut monenlaisiin tarpeisiin. Peseytymistilan lisäksi se on toiminut muun muassa asumuksena, pyykkitupana, saippuan- ja viinankeittopaikkana, lihan ja viljan kypsentämönä, synnytyssalina, ruumishuoneena, salakapakkana ja parannustilana. Lamminmäki kertookin, että hänen luentonsa tärkein viesti oli se, että vaikka saunan käyttötarkoitus on aikojen saatossa muuttunut, on se edelleen merkittävä osa suomalaista kulttuuria.
Lamminmäki sanoo huomanneensa, että Sointulassa edelleen saunotaan ja uusia saunoja on rakennettu aivan viime aikoinakin. Hän on innostunut kuulemaan ja taltioimaan saarelaisten saunatarinoita: ”En kokenut lainkaan yllättävänä, että saunomisesta ja sen historiasta sekä saunojen rakentamisesta tiedetään paljon. Saunarakennukset myöskin ovat mielenkiintoisella tavalla erilaisia, kun ympäristö ja esimerkiksi puusto eli rakennusmateriaali muuttuu. Kanadassa puut ovat valtavia ja esimerkiksi seetrin käyttö eroaa suomalaisesta saunarakentamisesta.”
Sointulan viitoittamana Lamminmäen matka jatkui Gibsonsiin (Sunshine Coast), jolla on myös merkittävä palanen suomalaissiirtolaisten historiaa. Sointulasta irtaantui 1900-luvun alussa ryhmä ihmisiä, jotka asettuivat sinne. Heidän elämäänsä esittelevä näyttely löytyy Gibsonsissa sijaitsevan Sunshine Coast -museon yläkerrasta. Lamminmäelle kerrottiin, että alueella asuu suomensukuisia edelleen.
Gibsonsista matka jatkui Vancouveriin, jossa Scandinavian Community Centerillä pidettiin ensimmäinen Canadian Friends of Finland -yhdistysten organisoimista tapahtumista. ”Pienten kaupunkien jälkeen kaunis toukokuinen suurkaupunki Vancouver tarjoili kukkaloistoaan”, muisteli Lamminmäki toukokuista kohtaamistaan ja kertoi, että tiistai-iltana 20.5. järjestettyyn tilaisuuteen saapui mukavasti yleisöä kuulemaan saunan historiasta ja saunan erilaisista käyttötavoista.
”Yhteisymmärrystä ei saavutettu sille, onko se vihta vai vasta, mutta saunarauha pysyi yllä”, kertoi Lamminmäki hymyssä suin ikuisuuskysymykseen liittyvästä keskustelusta. Luennon jälkeen jatkettiin saunamuistojen ja -tarinoiden jakamista kahvittelun lomassa.
Länneltä Lamminmäki matkusti Ottawaan, jossa paikallinen Canadian Friends of Finland hoiti tapahtuman järjestelyt. Maanantai-iltana 26.5. pidetyssä tilaisuudessa oli jälleen vieraanvaraiseen tapaan mahtavat kestitykset – tarjolla oli perisuomalaiseen tyyliin pullaa, kuivakakkua, karjalanpiirakoita ja kahvia. Lamminmäki muistelee, että keskusteluun nousi kysymyksiä saunomisen terveysvaikutuksista sekä suomalaisten löylynheittokisoista: ”Yhdessä tulimme siihen lopputulokseen, että löylyä heitetään muut huomioiden ja sen verran, että saunassa on mukava olla.”
Keskiviikkoiltana 11. kesäkuuta saunakeskustelua jatkettiin torontolaisten kanssa. Jälleen tilaisuus kokosi suomalaisesta hyvinvointikulttuurista maailmanlaajuiseksi saunatrendiksi laajentuneesta ilmiöstä kiinnostuneen runsaan yleisön. Toronton Canadian Friends of Finland oli järjestänyt mahtavat tarjoilut Agricolan kirkolla pidettyyn tilaisuuteen. Torontossa keskusteltiin saunasta myös työn ja yrittäjyyden näkökulmasta, sillä Kanadassa on nykyisellään paljon saunayrittäjiä ja yleisiä saunojakin.
Lamminmäellä oli myös itsellään tilaisuus testata kaupungin yleisten saunojen tarjontaa. Joukossa oli kuulemma myös jokunen, joissa voisi vierailla uudelleenkin.
Lamminmäki näkee, että saunominen tulee jäämään osaksi terveys- ja hyvinvointikulttuuria kansainvälisesti, mutta erityinen paikka saunalla on suomensukuisten sydämessä: ”Saunominen on kulttuuriperintöä, jonka kautta siirtolaisten jälkeläisten yhteisö jakaa keskenään menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden. Nyt tapaamani ihmiset ja heidän saunakertomuksensa todistavat, että saunominen ja saunaperinne koetaan yhteisön tulevaisuuden kannalta tärkeäksi siirtää tuleville sukupolville.”
Erityiskiitokset Lamminmäki haluaa lähettää kaikille paikalle tulleille, jotka jakoivat saunamuistojaan ja toivat osallistumisellaan tapahtumiin lämpimän tunnelman. Kiitokset menevät myös Canadian Friends of Finland -yhdistysten vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat tapahtumien mutkattoman ja mukavan järjestelyn.
Lamminmäki kerää aineistoa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee juuri näitä siirtolaisten saunamuistoja. Lamminmäki haluaa kuulla juuri sinun muistosi! Voit lähettää suomen- tai englanninkielisen kirjoituksen ja kuvia sähköpostilla Dalva Lamminmäelle osoitteeseen dalva.lamminmaki@uef.fi tai kirjepostilla Kanadan Sanomien toimituksen osoitteeseen 308-191 Eglinton Ave. E, Toronto, ON M4P 1K1. Huomioithan, että lehti ei voi palauttaa lähettämääsi materiaalia.
